Berrypedia

( vaccinium myrtillus )

Metsämustikka eli luonnonmustikka kasvaa puhtaissa pohjoisissa metsissä. Se on monivuotinen pensas, joka kasvaa 10-30 cm korkeaksi ja josta kasvaa vihreitä varsia. Eteläisessä Suomessa mustikka yleensä kypsyy heinäkuun keskivaiheilla, kun taas Pohjois-Suomessa se saavuttaa kypsyyden heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Mustikan marja on pyöreä, läpimitaltaan 6–8 mm. Se on joko tummansininen ja vahamainen tai musta ja kiiltävä sekä sisukseltaan tummansininen. Toisin kuin pensasmustikka, metsämustikka on sininen sekä sisältä että ulkoa.

Vaihtuvat vuodenajat sekä pitkät, valontäyteiset kesät tarjoavat mustikalle suotuisat kasvuolosuhteet. Kesällä valon runsas määrä, tarpeeksi korkea lämpötila ja sopiva määrä kosteutta tekevät marjoista kypsiä. Mustikan kehittyminen kukasta kypsäksi marjaksi vie yleensä 8–10 viikkoa. Keskikesällä eteläisessä Suomessa on 19 tuntia päivänvaloa, ja arktisella alueella aurinko ei laske lainkaan. Tutkimusten mukaan tämä ainutlaatuinen valon määrä edistää antosyaniini- ja flavonoidiyhdisteiden syntymistä.

Kaskein luomumustikat poimitaan luomusertifioiduista metsistä Pohjois-Suomessa.

Kaskein jalostaa monia erilaisia tuotteita mustikoista, mutta toimittaa niitä myös elintarviketeteollisuuden tarpeisiin ympäri maailmaa.

Lisätietoa mustikasta Arktiset Aromit sivustolta.
Metsämustikan ravintoarvot.

( vaccinium vitis-idaea )

Puolukkaa on käytetty jo vuosisatoja ruokana. Näitä kirpeitä marjoja voi syödä raakana tai tehdä niistä vaikkapa herkullista hilloa. Pakastekuivatut puolukat sisältävät suurimman osan tuoreen marjan ravintoaineista ja näyttävät lähes yhtä kauniilta.

Puolukan varret kasvavat 5–30 cm pituisiksi. Kasvin lehdet ovat suippokärkisiä, päältä vihreitä ja alta vaaleanvihreitä. Toisin kuin monet kasvit jotka menettävät syksyihin lehtensä, puolukka säilyttää vahamaiset lehtensä, jotka säilyvät jopa läpi talven. Puolukan marjat ovat pyöreitä, punaisia ja mehukkaita ja maistuvat lievästi happamilta. Marjat kypsyvät poimittaviksi elokuun lopun ja lokakuun alun välillä. Puolukka kasvaa kaikkialla Suomessa.

Kaskein luomupuolukat poimitaan luomusertifioiduista metsistä Pohjois-Suomessa.

Valmistamme herkullisia puolukkatuotteita ja toimitamme marjoja ja jalostettuja raaka-aineita elintarviketeollisuuden tarpeisiin ympäri maailman.

Lisätietoa puolukasta Arktiset Aromit-sivustolta.
Puolukan ravintoarvot.

( vaccinium oxycoccos )

Karpalo on matala pensas, joka kasvaa 10–80 cm pituiseksi. Sen talvehtivat lehdet ovat 6–15 cm pitkiä, elliptisiä ja kapenevia, päältä kiiltävän vihreitä ja alta vaaleita. Pensaan vaaleanpunaiset kukat kasvavat pareissa tai ryhmiässä varsien päissä. Karpalo kukkii kesä-heinäkuussa. Marja on ympärysmitaltaan 10–15 cm ja pyöreä tai pisaranmuotoinen. Se on punainen tai syvänsinertävän punainen ja maistuu happamalta.

Karpalo kasvaa kaikkialla Suomessa lukuunottamatta Lapin pohjoisimpia osia. Se viihtyy vähäravinteisilla, aurinkoisilla letoilla ja kuusia kasvavilla suoalueilla. Karpalon elinympäristö on pienentynyt viime vuosina johtuen turpeennostosta ja soiden kuivaamisesta. Karpalot ovat poimittavissa syyskuun lopulta ensilumen tuloon asti sekä keväisin lumen alta, jolloin niiden sokeripitoisuus on korkea ja ne ovat vähemmän happamia.

Karpaloissa bentsoehappo, joka on luontainen säilöntäaine, mikä tekee marjoista erinomaisia kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan. Karpaloa käytetään marjakeitoissa, puuroissa, laatikoissa ja leivonnaisissa. Syyskarpaloissa on runsaasti pektiiniä, joka on luontainen sakeuttamisaine. Siksi syksyn karpalot sopivatkin erinomaisesti esimerkiksi marmeladeihin ja hilloihin.

Kaskein ostaa karpaloita Suomesta sekä mm. Baltian maista. Tämä siksi, että marjan kotimainen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää. Tarkastamme huolellisesti kaikki ostamamme marjat, ja ostamme niitä vain tuottajilta, jotka ovat toimineet vuosia kanssamme. Auditoimme tuottajamme säännöllisesti.

Lisätietoa karpalosta Arktiset Aromit-sivustolta.
Karpalon ravintoarvot.

( hippophaë rhamnoides )

Tyrni kasvaa Suomessa Pohjanlahden ja Ahvenanmaan rannikkoalueilla, menestyen parhaiten kivisillä ja hiekkaisilla rannoilla. Sen piikikäs pensas kasvaa 0,5–3 m korkuiseksi. Pensaan lehdet ovat 1–5 cm pituisia ja pitkulaisia, päältä vihertävän harmaita ja hopeanharmaita tai ruosteenruskeita alta. Tyrni kukkii toukokuussa ennen kuin se pudottaa lehtensä. Kukat ovat pieniä ja kellertävän vihreitä. Tyrnimarja on pitkulainen ja mehukas, 8–10 cm pitkä luumarja, joka on väriltään keltainen tai keltaoranssi. Marjat kypsyvät poimittaviksi lokakuun alussa, mutta paras aika poimia niitä on ensimmäisten pakkasten jälkeen.

Tyrniä käytetään elintarviketeollisuudessa kastikkeisiin, hilloihin, marjajauheisiin ja mehuihin. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä ja kosmetiikassa. Tyrnimarjoja voi nauttia sellaisenaan tai vaikkapa puuroissa, jugurteissa ja smoothieissa. Marjoja voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla mehua tai hilloa.

Kaskein ostaa tyrniä sekä Suomesta että ulkomailta. Tyrnimehumme tehdään marjoista, jotka tulevat luotettavilta luomuviljelijäkumppaneiltamme läntisestä Euroopasta. Auditoimme toimittajamme säännöllisesti. Näin varmistamme tuotteidemme ja kumppanuuksiemme korkean laadun ja jäljitettävyyden.

Me Kaskeilla käytämme tätä hienoa marjaa mehujen, hillojen ja hyytelöiden valmistamiseen. Myymme tyrniä ja jalostamme sen terveellisiä aineksia myös elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Lisätietoa tyrnistä Arktiset Aromit-sivustolta.
Tyrnin ravintoarvot.

( ribes nigrum )

Suomelle kotoperäinen mustaherukka on kasvi, joka alun perin kasvanut kosteikoissa ja myöhemmin mukautunut monenlaisiin olosuhteisiin.

Mustaherukan kukat kukkivat keväällä vihertävänkeltaisina ryppäinä. Marjat kypsyvät kesä-heinäkuussa pitkinä, riippuvina terttuina. Liuskaiset, keskivihreät lehdet ovat aromaattisia hienonnettuina. Marjat ovat syötäviä suoraan pensaasta sekä mehuina, hilloina ja hyytelöinä.

Kaskein ostaa mustaherukkaa sekä kotipuutarhureilta että ammattiviljelijöiltä. Etsimme jatkuvasti uusia toimittajia sekä luomu- että tavallisen mustaherukan tarpeisiimme.

Lisätietoa mustaherukasta Ruokatieto-yhdistyksen sivuilta.
Mustaherukan ravintoarvot.

( Rubus idaeus )

Vadelmapensas kasvaa 50–150 cm korkuiseksi. Ensimmäisenä kasvuvuotena sen varret ovat vihreitä ja oksattomia. Seuraavaan kesään mennessä ne ovat puisia ja oksaisia. Tällöin pensaan kukat kukkivat ja marjat alkavat kypsyä. Lehden pinta on vihreä ja alapuoli karvainen ja valkoinen tai harmaa. Pensas pudottaa lehtensä talveksi. Sen vihreänvalkoiset kukat kukkivat kesä-heinäkuussa. Vadelman marja on makea ja tuoksuva kerrannaisluumarja, joka maistuu raikkaan herkulliselta.

Vadelma kasvaa yleisesti eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Kasvualue ulottuu aina Lapin eteläisimpiin osiin asti. Vadelma menestyy ravinteikkaissa boreaalisissa metsissä, metsien ja ojien reunoilla, jokien ja purojen rannoilla sekä hakkuualueiden ja teiden reunoilla. Se leviää nopeasti ravinteikkaisiin uudismetsiin ja saattaa menestyä niissä 20–30 vuoden ajan.

Kotimainen vadelmakausi kestää elokuun alusta syyskuun alkuun. Marjat kypsyvät ja kukat kukkivat parhaiten aurinkoisissa olosuhteissa, esimerkiksi nuorissa metsissä ja hakkuualueilla. Hyviä satoja saadaan myös metsäteiden varsilta ja voimalinjojen alta.

Vadelmaa käytetään mehuihin, mehukeittoihin, leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Marja on herkullinen sellaisenaan tai osana välipalaa tai ateriaa. Vadelmat maistuvat hyvin myös muiden marjojen kanssa: niitä voi esimerkiksi sekoittaa mustikan kanssa kuningatarhilloksi. Vadelmia voi säilöä pakasteena, kuivattuna, mehuna tai hillona.

Kaskein ostaa vadelmaa kymmeniltä kotimaisilta viljelijöiltä. Etsimme jatkuvasti uusia tuottajia. Satokaudella myymme vadelmia leipomoihin, konditorioihin, sairaaloihin, päiväkoteihin ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

Lisätietoja vadelmasta Ruokatieto-yhdistyksen sivuilta.
Vadelman ravintoarvot.

( Fragaria × ananassa )

Mansikka on matalakasvuinen ruohovartinen kasvi, jolla on kuituinen juuristo ja kruunu, josta kasvaa tyvilehtiä. Useimmiten kolmiosaiset, ruusukkeiset lehdet ovat sahateräisiä ja karvaisia. Mansikan kukat ovat yleensä valkoisia ja esiintyvät pienissä ryppäissä sirojen varsien päässä. Kasvitieteellisesti määriteltynä mansikan hedelmä on ns. epähedelmä, eikä siis ole oikea marja.

Mansikat ovat väriltään kirkkaan punaisia. Niissä on mehukas tekstuuri, tunnusomainen tuoksu ja ne maistuvat makealta. Mansikan hedelmäliha koostuu paisuneesta kukkapohjuksesta. Mansikan varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet “siemenet” pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikka kasvaa luonnossa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla ja sitä viljellään laajasti ympäri maailmaa.

Kaskein ostaa mansikkaa kymmeniltä kotimaisilta viljelijöiltä. Etsimme jatkuvasti uusia tuottajia. Satokaudella myymme vadelmia leipomoihin, konditorioihin, päiväkoteihin ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

Mansikka nautitaan yleensä tuoreena, mutta sitä voidaan käyttää monipuolisesti myös hilloissa, jälkiruoissa ja ruoan maustamiseen.

Lisätietoa mansikasta Ruokatieto-yhdistyksen sivuilta.
Mansikan ravintoarvot.